Sata vuotta Piirillä

Törnävän Piirin alue kätkee sisäänsä monia mielenkiintoisia tarinoita ja kohtaloita. Alue henkii menneisyyden tuulahduksia tähänkin päivään. Piirimielisairaalana tunnettu Piirin alue sijaitsee historiallisella maaperällä. Osa Piirin alueesta on aikoinaan kuulunut Törnävän kartanon maihin. Kartano oli osa suurta ja tunnettua Östermyran rautaruukkia.

Piirimielisairaala mielisairaiden hoidon tueksi

1900-luvun alussa Etelä-Pohjanmaalla havahduttiin mielisairaiden huonoon hoitoon. Apteekkeja eikä sairaaloita ei ollut riittävästi, lääkäreistä puhumattakaan. Ajan hengestä kertoo paljon se, kuinka kunnalliskotien mielisairasosastojen pääasiallinen tarkoitus oli suojella muuta yhteiskuntaa mielisairailta ja kuinka heidät haluttiin eristää muusta kansasta. Tähän ajatukseen tulikin muutos, kun ihmisiä haluttiin eristämisen sijaan hoitaa sekä parantaa. Alueella alettiin aktiivisesti ajamaan hanketta valtiollisen mielisairaalan rakennuttamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Vuosien kova työ palkittiin, kun Seinäjoella Rautatieläisten talossa tehtiin 13.7.1920 päätös mielisairaalan perustamiseksi. Piirin alue oli yksimielisesti asetettu ehdolle sairaalan sijainniksi, mutta välissä äänestettiin sijainniksi myös Alajärveä ja Kauhajokea. Seinäjoen Törnävällä sijaitseva tontti voitti lopulta äänestyksen.

Ensimmäinen ylväs sairaalarakennus valmistui vuonna 1923, ja Seinäjoen Piirisairaala vihittiin käyttöön 12.3.1923. Sairaalarakennuksista toinen, TC-talo, valmistui vuosien 1924–1925 välillä ja kolmas, TA-talo, vuonna 1930. Piirimielisairaalan alue jatkoi kasvuaan, ja vuosien 1924–1945 välillä sairaspaikat lisääntyivätkin 200 paikasta 900 paikkaan. Sairaala-alueelle rakentui 1950-luvulla lisäksi hallintorakennus ja kappeli. Ajan saatossa alueen nimitys vakiintui Törnävän sairaalaksi. Kansan suussa sairaan sanottiin myös joutuvan “piirille”.

Piirimielisairaalan periaate oli heti alusta alkaen, että myös henkilökunta perheineen asui sairaalarakennuksissa. Sairaala-alueelle muodostui vähitellen omavarainen, omaa elämää elävä yhteisö. Tämä edellytti myös sairaanhoitoa tukevien rakennusten rakentamista alueelle: Lämpökeskus, pesula, halkovaja, jääkellari, kaivorakennus, vesitorni sekä talousrakennus keittiöineen ja leipomoineen aloittivat toimintansa. Lisäksi potilaiden ja henkilökunnan virkistystä varten rakennettiin juhlava Seurala-rakennus.

Elämää suljettujen porttien sisäpuolella

Sairaala-alueesta kehittyi hiljalleen oma kyläyhteisönsä, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hoitohenkilökunta asui sairaalarakennuksissa, ja potilaat auttoivat henkilökuntaa muun muassa toimimalla lastenvahteina. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikä tahansa kylä, sillä piirimielisairaalaa ympäröi aita, joka piti ulkopuoliset loitolla ja potilaat aidan sisäpuolella. Aidan tarkoituksena oli tuolloin eristää sairaat omaan syrjäiseen pitäjäänsä, koska heidän ajateltiin olevan häiriöksi muulle yhteiskunnalle. Piirimielisairaalalla oli oma Uuno-niminen yövartija 1960-luvun loppuun saakka. Yövartija omasi poliisin valtuudet, ja hänen tehtävänään oli turvata asukkaiden olot alueella.

Sairaala-alue tarjosi kaiken mitä tuon ajan elämiseen tarvittiin. Oli asunto, jossa oli lämpöä ja valoa, peseytymistilat sekä päivittäinen lämmin ruoka. Seuralassa vietettiin vapaa-aikaa ja juhlittiin. Piirimielisairaalan alueelta ei ollut tarvetta lähteä kauppalaan asioille. Vasta myöhemmässä vaiheessa naiset alkoivat käydä ostoksilla keskustassa kauppojen lisäännyttyä.

Mielisairaalan alue sai osakseen ihailua kauniista ja hyvin hoidetusta puistomaisesta ympäristöstään, mutta myös pelko ja epävarmuus varjostivat ulkopuolisten mielikuvaa sairaala-alueesta. Kuvitelma ”mielenvikaisten” kanssa asumisesta tuntui turvattomalta ja lisäsi epävarmuutta aidan toisella puolella. Hoitohenkilökunnalla oli kyllä alueen ulkopuolella tärkeitä ystäviä, mutta vain harva pääsi kokemaan kyläyhteisön tunnelman.

Piirillä lapsista pidettiin hyvää huolta, oli harrastuksia sekä kesäleirejä. Kun vanhemmat olivat töissä osastoilla, Piirin lapset viettivät yhdessä aikaa leikkien sairaala-alueella. Lapset eivät pelänneet potilaita, koska olivat tottuneita omaan elinympäristöönsä. 1960-luvun alusta henkilökunnan asuntoja alettiin pisteyttää ja niistä alettiin periä vuokraa. Ajattelumalli, että työntekijöiden pitää asua muualla kuin työpaikalla oli rantautunut myös Piirimielisairaalan alueelle. Vaikka osa henkilökunnasta muuttikin alueelta pois, he pitivät yhä tiiviisti yhteyttä. Hiljalleen Piirimielisairaalan yhteisö alkoi hajaantua alueelta. Piirimielisairaalan yhteisö on rakentunut vankalle pohjalle, sillä sen jäsenet ovat pitäneet yhteyttä nykypäivään saakka.

Muutoksen aika 2000-luvulla

Vuonna 2017 Törnävän vanha sairaala-alue siirtyi seinäjokelaiselle Jossulla Oy:lle, joka on Rakennus K. Karhu Oy:n omistajaperheen kiinteistöyhtiö. Törnävän sairaalan toiminta alkoi muuttaa hiljalleen uusiin tiloihin ja vuonna 2021 viimeisetkin psykiatrian yksiköt siirtyivät M-taloon. Historiallisen Piirin alueen portit avattiin vuonna 2018, kun ensimmäisenä saneerattu Hallintola-rakennus avattiin pienyritysten toimitiloiksi. Samoihin aikoihin alue sai nykyisen nimensä Piiri.

Vanhan piirimielisairaalan alue on herännyt jälleen eloon. Tähän mennessä jo yli 300 organisaatiota on sijoittunut Piirin aidan sisäpuolelle. Piirin alueen historialliset arvot, yhteisöllisyys, rauha ja omavaraisuus vetävät alueelle toimijoita. Myös mielen ja kehon hyvinvointi on nykypäivässä läsnä, sillä Piiriltä löytyy monipuolisia terapia- ja hyvinvointipalveluita. Lisäksi alueelle on sijoittunut liikunta-, hyvinvointi- ja kauneusalan yrityksiä sekä lastensuojelu- ja perhepalveluita. Piirin alueella toimii myös koulu, päiväkoti, kirkko, hostelli, ravintola sekä teatteri. Piirimielisairaalan asukkaiden muodostama omavarainen kyläyhteisö on alkanut herätä uudelleen eloon Piirin nykyisten toimijoiden käsissä.

Piirin tulevaisuus on mitä valoisin. Vanhojen rakennusten kunnostamisen lisäksi Piirille valmistuu uudisrakennuksia vanhan ajan henkeä kunnioittaen. Piiristä on muodostumassa elävä ja monipuolinen alue, jossa on palveluita, työpaikkoja sekä asutusta. Piirin alue tulee olemaan jälleen yhtenäinen kokonaisuus, jonne moni haluaa matkata kokeakseen sen harmonisen kauneuden ja toimeliaan yhteisön tunnelman.

Piirillä on aika kirjoittaa uusia tarinoita.